Hopeapajun remontti etenee hyvin, vaikka uudet sivut pysynevät pimennossa kuun loppuun saakka, tai kunnes hoitajat ovat ilmoittaneet jatkamishaluistaan. Kuten jo sanottu, hevoskanta muokkautuu jonkin verran ja muuttuu entistä puoliveripainotteisemmaksi, kun Hopeapajua edeltäneen Reiz Dressagen alkuperäiset kasvatusrodut hannover ja holstein valtaavat jälleen alaa.
Hevoslauman muokkaukseen kuuluu kiinteästi vanhojen, Reizin aikaisten ja vanhempienkin hevosten kalasteleminen takaisin nykypäivään. Muuton ja nimenvaihdon yhteydessähän suurin osa Reizin tuontihevosista ja omista kasvateista myytiin, mutta ne jotka jäivät ilman uutta omistajaa vajosivat hiljalleen unohduksiin. Tänään olenkin viettänyt tuntikausia tonkien vanhan tallin sivuja ja selvitellen, mitkä hevosista lopulta jäivätkään omistajatta.
Kaiken kaikkiaan unohtuneita hevosia löytyi kuusi, neljä hannoveria ja kaksi holsteinia. Enemmänkin uusilta omistajilta unohtuneita hevosia olisin voinut palauttaa omaan omistukseeni, mutta se ei kuulu tapoihini, joten tyydyin näihin, jotka todella jäivät aikoinaan oman onnensa nojaan.
Löydettyäni Reizistä jäljelle jääneet hevoset en voinut olla kaivautumatta vielä vähän syvemmälle historiaan kultakimpaleiden toivossa, niinpä pureuduin perusteellisesti aivan vanhimpiin puoliverisiä kasvattaneisiin talleihini. Tässä puuhassa vierähti aikaa, eikä se juuri tuottanut tulosta hevosten suhteen, mutta vanhoja oli kiva muistella. Näinpä innostuin myös kirjoittamaan virtuaalihevoshistoriastani, lähinnä siis Hopeapajuun johtaneiden tallien sarjasta.
Aivan ensimmäinen itselleni tärkeä ja suuremmin virtuaalihevosteluuni vaikuttanut tallini oli Pientalli Lemon. Lemonin perustin joskus vuoden 2006 alkukuukausina (Olin juuri täyttämässä 12-vuotta ja näköjään sekakäytin kahta nimimerkkiä, Jéniä ja Roosaa. Tallilla ei siis ollut kahta omistajaa.), ainakin hevosten ensimmäiset kisat ovat näiltä ajoilta. Erittäin sekavan kirjoituspätkän Lemonia edeltäneestä virtuaalihistoriastani voi lukea Lemonin esittelysivulta.
Itselleni Lemon on sikäli merkityksellinen talli, että sen aikana ostin elämäni ensimmäisen suvullisen, toisen henkilön kasvattaman virtuaalihevosen. Kyseessä oli hannovertamma Impulsion NOV, joka edelleenkin lukeutuu hevosjoukkooni. Tamma on kulkenut mukana kaikki muutokset Lemonista Hopeapajuun asti, ja välillä ihmettelen, miten sillä voikin olla itselleni niin suuri tunnearvo. Oli miten oli, en ole raaskinut tammaa toistaiseksi kuopata ja tällä hetkellä suunnitelmissa on hankkia siitä vielä toinen tammavarsa omaan käyttööni. Minnin ensimmäinen varsa oli myös ensimmäinen oma kasvattini, edelleen omassa omistuksessani oleva Lacrisia LM, joka jäikin sitten Lemonin ainoaksi kasvatiksi.
Noin puolen vuoden(?) toimikautensa jälkeen ilmeisesti kyllästyin Lemoniin sellaisenaan, ja talli muutti uuteen osoitteeseen ja vaihtoi nimensä Kilpatalli Chellaniksi. Toimintaidea ja hevoset säilyivät silti ennallaan, mutta vaihtelun tarpeessa nimi, osoite ja ulkoasu oli muutettava.
En nyt muista kuinka kauan Chellan ehti siinä muodossaan toimia, sillä tallista ei ole jäänyt jäljelle mitään. Jossakin vaiheessa (en itse asiassa tiedä oliko Chellania koskaan virallisesti olemassa) talli vaihtoi nimensä Celebratediksi. Silloisia kasvatusrotuja olivat hannover ja hollanninpuoliverinen, kasvatusliitteenä palveli CEL. Tuolta ajalta Hopeapajuun palautuvat Reizin muutossa unohduksiin jäänyt tamma Admirable CEL sekä emänsä Cerinna GER, ensimmäinen hannovertuontitammani.
Celebratedin toiminperiaatteet olivat käytännössä hyvin samanlaiset kuin ne, mitkä pyrin nyt palauttamaan Hopeapajun remontin myötä. Kasvatustoiminta oli ykkösasia ja hevosilla kilpailtiin sopivasti. Oikeastaan kaikki virtuaalitallini ovat enemmän tai vähemmän noudattaneet samaa systeemiä.
Celebratedin sivuilta saa sen käsityksen, että ketjun seuraava linkki olisi Reiz Dressage, koulupainotteisten hannoverien, holsteinien, hollanninpuoliveristen ja oldenburgien kasvatukseen keskittynyt talli, Hopeapajun edeltäjä siis. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa, sillä Reizilläkin oli vielä kantamuotonsa Faselei Sport-Pferde, jonka toiminta-aika sijoittui ainakin kasvattilistojen perusteella vuoden 2007 elokuusta vuoden 2008 alkuun.
Reizistä Faselei erosi hieman siten, että kasvatusrotuna olivat oldenburgien sijaan tanskalainen sekä ranskalainen puoliverinen. Tallissa oli myös este- sekä kenttäpainotteisia hevosia, jotka nyttemmin ovat kokonaan karsiutuneet toiminnasta.
Kun Faselei sitten aikoinaan yhdistyi Reizin alkukehitelmän kanssa, oltiin kasvatuksen ja toiminnan suhteen jo melkein samoilla linjoilla kuin nykyään. Tärkeimpinä rotuina olivat mukana hannoverit ja holsteinit, tosin tässä vaiheessa mukana roikkuivat vielä hollantilainen puoliverinen sekä muutamat oldenburgit ja ranskalaiset puoliveriset.
Loppujen lopuksi Reizkään ei sitten toiminut aktiivisesti kovin kauaa, vain vuoden 2008 loppuun. Silloin alkoi tähän mennessä pisin taukoni virtuaalihevosista. Aktiivisesti palasin takaisin hevostelun pariin vasta vuoden 2009 elokuussa, jolloin aloin kasailemaan itselleni yhtä tallia kaikkien silloisten tallieni hevosista. Hopeapajun alkuperäinen idea olikin vain majoittaa kaikki omat virtuaalihevoseni ja toimia ainoana tallinani.
Ainoana tallinani Hopeapaju ei kyllä kauaa kestänyt, vaan tallimäärä on vaihdellut tässä vuoden aikana jonkin verran. Enimmillään talleja on ollut kehitteillä ehkä kahdeksan, mutta nyt lukuisten hylkäysten ja yhdistelyjen jälkeen kasassa on kuusi jokseenkin valmista tallia, Hopeapaju mukaan lukien. Lisäksi netin syövereissä tosin lojunee useita aloitettuja ja saman tien keskeytettyjä talliprojekteja hevosineen.
Juuri tämän tallinperustusvimman takia en koskaan tallia perustaessani osta sinne suvullisia hevosia saatika mainosta koko paikkaa. Valtaosa viritelmistä kun ei koskaan elä kuukautta tai paria pidempään, vaan rakentelen niitä vain omaksi ilokseni. Tuontihevosten voimalla muutaman kuukauden pystyssä oleva mainostamaton talli ei kiinnosta ketään, kun ei siitä kukaan tiedä, eikä tallin kaatuminen myöskään ketään haittaa. Voinkin ylpeänä ilmoittaa, että en ole hylännyt yhtäkään muilta kasvattajilta ostamaani hevosta, jota vielä joskus saatettaisiin kaivata. Joitakin suvullisia hevosia, joiden kasvattajat ovat aikaa sitten lopettaneet, olen tosin unohtanut vanhoille talleille muuttojen yhteydessä, mutta niitäkään hevosia kukaan tuskin kaipaa.
En oikeastaan tiedä mikä tämän postauksen idea on, mutta ehkä se saattaa vähän valaista Hopeapajun historiaa. (Vielä tiivistäen historiaan kuuluneet tallit ovat Lemon -> Chellan -> Celebrated-> Faselei -> Reiz -> Hopeapaju) Neljään vuoteen on siis mahtunut kuusi tallia, joskin idea on kaikissa ollut enemmän tai vähemmän sama. Näistä vaiheista ja ylipäätäänkin talleistani Hopeapaju on kuitenkin toiminut samalla nimellä ja samassa osoitteessa kaikista pisimpään, nyt reilun vuoden. Hieman harmittaa, että olen mennyt vaihtamaan tallin nimeä ja toimintaa niin monta kertaan, sillä nyt en voi oikein kehuskella Hopeapajun toimineen vuodesta 2006 asti, vaikka omissa ajatuksissani laskenkin nämä kaikki välivaiheet samaksi talliksi, ovathan tallin tärkein sisältö, nimittäin hevoset, pysyneet samoina läpi kaikkien muutosten.
(Pahoittelen jos teksti on sekavaa, ajatus ei tänään kulje kaikkein kirkkaimmin.)
